Hei! Tervetuloa lukemaan ensimmäisen legacyni ensimmäistä osaa. Kuvat on otettu pelin kameralla ja se yhdessä Photobucketin kanssa ovat huonontaneet kuvan laadun kaameaksi. Koetan keksiä jotain ensi osaan mennessä. Anteeksi kangerteleva ja paikoin junnaava teksti, alku on aina hankalin.
Kommentit piristävät päiväni. :)


Saanen esitellä Eric Sterman, rikkaan suvun nuorin vesa.
Kasvettuaan teini-ikäisestä aikuiseksi Eric otti ja lähti, perheeltään salaa tietenkin, etsimään omaa, uutta elämäänsä. Hän päätti ottaa mukaansa vain taskurahansa (4800 simeleonia) ja suosikki vaatteensa (Dioria, tietenkin.) Tutustutaanpa Ericiin lähemmin.


Tämä, hieman neitimäinen nuori mies, on elänyt elämäänsä eristettynä julmasta maailmasta, mutta on nyt päättänyt etsiä itselleen vaimon, rakentaa talon ja saada sukunsa jatkettua aina kymmenenteen sukupolveen asti!
Hänen suurin tavoitteensa on viettää 50:t unelmatreffit elämänsä aikana. Hän ei kuitenkaan aivan ketä tahansa naista vierelleen ota, vain punahiuksisen ja meikatun kaunottaren. Mutta ei vamppyyriä. Ne saavat hänen ihonsa aina kylmille väreille.


Tämä suuri tontti oli se, mitä Eric päätti taskurahoillaan ostaa.
"No", Eric tuumaili, "en minä tarvitsekkaan kuin ne tarpeellisimmat. Uima-allas, ultrahybermageet stereot, baari..."




Totuus oli karumpi, kuin Eric oli osannut odottaakkaan.
Pieneen mökkiin ei mahtunut kuin parisänky, keittiö, kirjahylly, pieni wc ja ruokapöytä terassille.
"Tästä tulee vaikeampaa kuin ajattelin!" Eric voihkaisi harmissaan.


Mitä uudessa talossa sitten voisikaan tehdä? Koska televisiota ei löytynyt, päätti nuori herra ottaa itseään niskasta kiinni ja tutustua taitopisteiden ja opiskelun ankaraan maailmaan. Hän ei ollut elämässään yhtään taitopistettä ansainnut ja päätteli vähintään kokkaustaitojen tulevan tarpeeseen tulevaisuudessa. Rankan työn tuloksena hän saikin kerättyä saldoaan kahdella ruokapistellä!


Opiskelun lomasta Eric näki talonsa ohi kävelevän naapurin ja riensi esittelemään itsensä.


"Meistä voisi tulla vielä parhaat ystävät", Scott Landryksi itsensä esitellyt mies aloitti keskustelun. Eric oli hieman häkeltynyt tällaisesta suorapuheisuudesta mutta nyökkäili kannustavasti. Tämä mies oli sentään ensimmäinen, jonka hän naapurustossaan tapasi.


Pian saapui myös muita naapureita uutta tulokasta tervehtimään. (Argh, ruudut...)


Paikalle saapui Ericin iloksi myös naisellisemman sukupuolen edustajia ja miekkonen riensikin heti jututtamaan toista heitä.


"Tiesitkö, lapset ovat mukavia", vaaleahiuksinen kaunotar kertoili, "sain esikoiseni viimeviikolla."
"Jaa, sepä mielenkiintoista", Eric vastasi hieman pettyneenä. Punakutrinen nainenkin osottautui varatuksi hetken jututuksen tuloksena.


Koska naapuruston naistilanne oli huono, päätti Eric kävellä Stadiin katselemaan sikäläistä naistilannetta.
(Minua hieman karmaisee tuo taustalla seisova sim. Katsellessani näitä kuvia myöhemmin löysin peräti viisi kuvaa (jokainen otettu Ericistä) joidenka taustalla kummittelee tuo sama simi tuijottaen suoraan kameraan.. o.O)


The Hub, baari ja ravintola, vaikutti lupaavalta. "Jos minä jostain naisen löydän niin täältä!"


Samassa hetkessä tämä kaunotar käveli rakennukseen sisään.


Ericin silmää nainen ei kuitenkaan miellyttänyt.
"Ja hän käyttää turkistakin. Tulevan vaimoni pitää olla luonnonsuojelia eikä eläinten teurastaja", mies mietti mielessään.


Tontilta löytyi muutakin naiskauneutta.


Valitettavasti Jennifer ei pitänyt Ericiä kovinkaan komeana vaan torjui miehen kaikki mahdolliset juttelu ja flirttailu yritykset. Baarimikon numeron sai mies kuitenkin pyydystettyä. Ongelmana enää olikin puhelimen hankkiminen.


Koska Jennifer syystä tai toisesta karttoi Ericiä loppuajan, päätyi mies leikkimään DJ. Ja keräsi itselleen hieman rahaa ja luovuuspisteen jamituksestaan.


Koska stadi ei näyttänyt enää niin hohdokkaalta kuin aluksi, oli aika lähteä kotiin. Naapuritkin olivat näköjään päättäneet jäädä asuskelemaan Stermaneille.


Juoroilu on kivaa. Eric sai kuin saikin tuijottaja-Jacobista ystävän itselleen.


Koska ilta oli jo hämärtynyt päätti Eric etsiä itselleen töitä. Ja löysi kuin löysikin töitä taskuvarkaana! Ensimmäistä kertaa elämässään hän joutuisi itse ansaitsemaan rahansa. Mutta ehkä vielä jonain päivänä hän olisi niin rahoissaan että saisi ostettua itselleen ne stereot...


Kellon näyttäessä puoltayötä Eric kömpi vuoteeseensa miettien mitä tuleva päivä tuosi tullessaan. Rikollisuus ura ja übermahtavat stereot, täältä tullaan!